INUIT PI SINNAATITA AF FII KALAALLIT N U NAAN NI MAKKUNATIGUT N U KITTO RSARNEQARSI NNAAPPUT

4 . 4 . 1 T I KI KKUMI N A R SA A N E Q TUNULIAQUTAA

Kalaallit Nunaanni sanaartornermut inatsisiliornermi tikikkuminassutsimut piumasaq aalajangersarsimavoq, ilaatigut sanaartonermut maleruaqqusami 2006-imeersumi. Piumasaqaatilli pingaartumik nutaanik sanaartornermut allanngortiterinermullu tunngapput, illulianulli pioreersunut tunnganatik.

Peqatigitilluguli sanaartornermut inatsisiliorneq innarluutilinnut tamanut tikikkuminartuunissamik imaqanngilaq, salliutilluguli angallarluttunut tunngalluni.

Pisortat sanaartugaat ilaatigut kikkulluunniit angallavigisinnaasaannut ilaapput, minnerunngitsumik aqqusernup sinaani pisuinnaat aqqutissaat inunnit

innarluutilinnit aqqutigineqarsinnaasariaqarlutik. Kalaallit Nunaanni nunap nammineq pissusia unammiugassanik nalinginnaanngitsunik pilersitsivoq. Nunap silallu pissusiisa angalanissaq ajornakusoortissinnaavaat, taamatullu

assersuutigalugu silap pissusii apullu pisuinnaat aqqutaasa aqqutigiuminassusiannut apeqqutaasarlutik.

Paasissutissanik pissarsisinnaanermut pingaaruteqartuuvoq nittartakkat iserfiginissaannut periarfissat. Kalaallit Nunaanni nunap pissusia

attaveqatigiinnikkullu atassutit inuit angalasinnaassusiannut ajornartorsiutinik pilersitsisarmat isumaqarnaraluarpoq paasissutissat pingaartut pisortallu sullissineri qarasaasiakkut pissarsiarineqarsinnaassasut. Pingaartumik

innarluutilinnit, taakkuami angalaniarnermikkut illullu ilaannut isernissamikkut ajornartorsiortorujussuusinnaasarmata.

INUIT PISINNAATITAAFFIISIGUT ILLERSORNEQARNEQ

Innarluutillit pillugit Isumaqatigiissummi soqutiginarpoq assartuinerup

ilaatinneqarnera, inuit innarluutillit inuiaqatigiit inuunerannut peqataanissamut periarfissasa tungaatigut, tamatumuuna ataasiakkaartumik ikiortariaqarneq millisinneqaqqullugu.¹¹⁴ Innarluutillit avatangiisiminnut akuliussinnaanerannik siuarsaanissamut, ingerlanneqarnissamut periarfissaasigut,

paasissutissarsisinnaanerannut, inoqatinik attaveqarsinnaanermut allanullu inuinnaat periarfissarisaannut naalagaaffik pisussaatitaavoq. Tamanna periarfissaavoq pingaartoq, ersersitsisoq inuiaqatigiit

aaqqissuunneqarnissaannut kikkut tamarmik assigiimmik periarfissaqartillugit.

Tamatuma arajutsineqannginnissaa pingaartuuvoq. Tikikkuminassusermi timikkut tikinneqarsinnaasut kisimik pineqanngillat, kisiannili aamma paasissutissanik teknologimillu pissarsisinnaaneq pineqarlutik.

Inuiaqatigiit tikikkuminassusiat isumaqatigiissummi innarluuteqarnerup nassuiarneqarneranut atalluinnarpoq, tassaatinneqarluni sulisinnaassutsip annikillisinneqarnerata inuiaqatigiinnilu aporfissat naapiffiat.

Innarluutilittaqarnitta ilisimaarilersinneratigut innarluutillillu namminerisaminnik inuuneqarsinnaasunngorlugit pisunullu tamanut peqataatissinnaanerisigut inuiaqatigiit akuutitsisuunissaat naalagaaffinnit qulakkeerneqassaaq.¹¹⁵

Naalagaaffiit atsioqataasimasut iliuusissanik naleqquttunik aalajangiisussaapput, tamakkununngalu ilaatillugu tikikkuminassutsimut aporfissaasinnaasut suuneri paasineqassammata peerneqarlutillu. Kisitseqqissaarnermik paasissutissanillu katersuinissamut ilaavoq naalagaaffiit pisussaatinneqarmata uuttortaanissamut innarluutillit peqataasinnaalernissaanut qanoq periarfissaqartiginersoq.¹¹⁶ Inuiaqatigiinni peqataasinnaanermut ajornartorsiutit suunerisa paasinissaannut aaqqinniarnissaannullu kisitsisit ilisimasallu pisariaqartinneqarput.

Inuit ataasiakkaat inuttut pisinnaatitaaffii siuarsarniarlugit nunallu tamat akornanni kaammattuutit akueriniarlugit Kalaallit Nunaannut kaammattuutigaarput:

x Pissutsit tikikkuminartuunissamut attuumassuteqartut pillugit peqqissaartumik annertuumillu ilisimasanik katersuineq, pissutsinimmi ilisimatitsisarneq tassaammat tamatumunnga tunngatillugu sunniutilinnik iliuuseqassagaanni

pingitsoorneqarsinnaanngitsoq

x Innarluuteqarneq pillugu immikkoortitsisarnerup

inerteqquutaatilernera, tassuuna aalajangerlugu sanaartornermut atatillugu tikikkuminassutsip amigaataanera innarluuteqarneq pissutigalugu immikkoortitsinermik kinguneqarsinnaasoq.

Assigiinngisitsisoqartoq nalilerneqarpat, sanaartornermut inatsimmi piumasaqaatit malinneqarnersut eqqaamaneqassaaq, aammalu tikikkuminartuunissap qularnaarneratigut

sananeqartumik piginnittumut tamanna akisuallaassanersoq x Attuumassuteqartut tikikkuminassutsimut piumasaqaatinik

ilisimatillugit, taamaalilluni tamakkua atulersinissaat malittarineqarnissaallu qularnaarniarlugu

4 . 4 . 2 I L I N N I A RT I T A AN E Q TUNULIAQUTAA

Peqataatitsilersumik ilinniartitaanissamut periarfissaqanngippat, kommunip iluani qitiusumi ilinniartitsinissamik neqerooruteqarnissamut kommuni pisussaavoq.¹¹⁷

Atuartut specialklasseni specialskoleniluunniit ilinniartariaqartut kommunimi allami ilinniartunngortinnissaannut kommunalbestyrelsi periarfissaqarpoq, Meeqqat Atuarfiat pillugu Inatsisartut Inatsisaanni § 40 takuuk. Kommunimulli allamut innersuussinermi eqqarsaatigisariaqarpoq avissaartitsineq, tamannalu ilaquttat, ikinngutit nunaqqatillu qanimut attaviginiarnerisa tungaatigut atuartumut ajornakusoorsinnaavoq.

Kalaallit atuarfeqarfiata ilarujussua nunaqarfinni atuarfinnguaniippoq, taakkunanilu ilinniartitsineq ilinniartitsisut ikittuinnaat akisussaaffigaat.

Ilinniartitsisut meeqqanik innarluutilinnik innarluuteqanngitsunillu atuartitsinissamut piginnaanillit atuarfeeqqanut taamaattunut pileritsatsinnissaat ajornakusoorsorinarpoq. Ajornakusoortuuvortaaq ilinniartitsisut immikkut specialskolenut ilinniagallit pissarsiarinissaat.¹¹⁸

INUIT PISINNAATITAAFFIISIGUT ILLERSORNEQARNEQ

Innarluutillit pillugit Isumaqatigiissummi Artikel 24-imi inuit innarluutillit ilinniarnissaat illersorneqarpoq, erseqqissarlugulu pisinnaatitaaffik taanna immikkoortitsinertaqanngitsumik piviusunngortinneqassasoq.

Tassuuna ilaatigut siunertarineqarpoq inuit tamarmik inuttut ineriartorsinnaanissaat innarluutillillu inuiaqatigiinni allatulli

periarfissaqarnissaat. Atuartitsivinni tamani ilaatitsisumik atuarfeqarnikkut aaqqissuussisimanikkut anguniakkat tamakku anguneqassapput. Naalagaaffiit qularnaassavaat inuit innarluutillit inuttut pisinnaasamikkut

eqqarsartaatsimikkullu ineriartorsinnaassasut, eqqarsartaatsikkut assassornikkullu pisinnaasat tamakkerlugit.

Inuit innarluutillit innarluuteqarnerat pissutigalugu ilinniarfinnut

mattunneqassanngillat. Oqaaseq atuartitsinikkut aaqqissuussineq atorneqassaaq erseqqissarniarlugu aalajangersagaq meeqqat atuarfiannuinnaq

tunnganngimmat, aammali akullerni ilinniarnikkullu periarfissanut allanut tamanut atuulluni.

Erseqqissarneqassaaq pisinnaatitaaffimmut ilaammat ilaatitsisumik

ilinniartitsineq isumaqartoq meeqqat innarluutillit najukkaminni meeqqat allat atugaasa assingannik ilinniartinneqartussaasut.

Inuit ataasiakkaat inuttut pisinnaatitaaffii siuarsarniarlugit nunallu tamat akornanni kaammattuutit akueriniarlugit Kalaallit Nunaannut kaammattuutigaarput:

x Suliniutit tunaartaqartinniarlugit pineqartumi paasissutissanik katersisoqassasoq

x Innarluuteqarneq pissutigalugu atuarfeqarfinni immikkoortitsineq inerteqqutaalersinneqassasoq, aammalu ilaatitsisumik

ilinniartitaanissamut pisinnaatitaaneq atuarfimmilu nalinginnaasumi piviusumik tapersersuineqalersillugu x Atuartitsisut atuartunik assigiinngitsunik innarluutilinnik

atuartitsinissamut pikkorissarnissaat sulissutigineqassasoq.

Tamanna aamma atuarfinni nalinginnaasuni ilinniartitsisunut atuuppoq klassini atuartunik innarluuteqanngitsunik

innarluutilinnillu ilinniartitsisariaqartartussaammata

4 . 4 . 3 N U N A MI T A MA R MI A T U L E R SI T SI N E Q N A KK U T I L L I I N E R L U TUNULIAQUTAA

Innarluutillit pillugit Isumaqatigiissummi assigiinngitsorpassuarnut tunngatillugu nutaamik eqqarsartoqarnisaa piumasaavoq. Taamaattumik iluaqutaasussaavoq Isumaqatigiissutip taassuma atulersinnissaanut tunngatillugu nunatta sutigut Isumaqatigiissutip piumasai suli angusimannginnerai aammalu pitsanngorsaatit sumut tunngatittariaqartut nalinginnaasumik misissornissaat sulissutigileraanni.

Suliaq taanna iliuuseqarnissamut pilersaarummik kinguneqarsinnaavoq, tassuunalu suliap unittuunnginnissaa aammalu iliuuseqarnerup

ataqatigiissuunissaa qularnaarlugu.

Innarluutillit pillugit Isumaqatigiissummi piumasaavoq ingerlatap suunera apeqqutaatinnagu Isumaqatigiissutip atuutilersinneqarnerata

nakkutigineqarnissaa. Inatsisartuni aalajangigassatut

siunnersuutaaqqaaraluarpoq Isumaqatigiissutip Kalaallit Nunaanni atulersinnera Innarluutilinnut Ilisimasatigut Siunnersuinikkullu Ingerlatsiviup (IPIS)

nakkutigissagaa. Akissutitut allakkiami Naalakkersuisut 10. oktober 2012-imi oqarput IPIS massakkut ilusiligaaneratigut ingerlatsivik attaviitsuunngitsoq, taamaattumillu akuersissutip piviusunngortinnera nakkutigalugu suliassaq ingerlassinnaanagu.

Kalaallit Nunanni innarluutilinnut arlalinnik kattuffeqarlunilu peqatigiiffeqarpoq.

Innarluutillit pillugit Isumaqatigiissutip atulersinniarnerani

nakkutigineqarneranilu sulinermi innarluutillit kattuffiisa akuutinniarnerat ersernerluppoq. Innarluutilinnut Isumaqatigiissutip atuutsinniarnerani nakkutigineqarneranilu innarluutillit kattufiisa akuutsinniarneri annertuumik unammilligassartaqarpoq. Taamaattumik inuit innarluutillit taakkulu isumaasa sinniisaat aalajangiisartuni ikinnerujuaannarajupput. Sooqutigisaqaqatigiit sinniisaannik peqataatitaqalernerup oqimaaqatigiinngissuseq tamanna iluarsiissuteqarfigissavaa.

INUIT PISINNAATITAAFFIISIGUT ILLERSORNEQARNEQ

Naalagaaffiit Innarluutillit pillugit isumaqatigiissummik piviusumik

atulersitsinissamut pisussaatinneqarput. Innarluutillit pillugit Ataatsimiititaliap nalagaaffinnik apersuinermigut naalagaaffiit isumaqatigiissutip

piviusunngortinnissaanut pisussaatitaanerat erseqqissarpaa.¹¹⁹

Nunat isumaqatigiissummik atsiuinermikkut qitiusumik aqutsiveqarfimmi atassuteqaataasussamik pilersitsisussaalerput isumaqatigiissutip

piviusunngortinniarneqarnerani allanik attuumassuteqarnani siuarsaallunilu, illersuillunilu nakkutilliinermik ingerlatsisussamik. Nunallu qitiusumik

aqutsivimmi ataqatigiissaariffiusumik toqqaallutilluunnit pilersitsinissaq aamma isumaliutigisariaqarpaat.¹²⁰

Atassuteqartitsisussap isumagissavaa isumaqatigiissutip pisinnaatitsiviinik inatsisitigut ingerlatatigullu atulersitsiartornissaq. Atassuteqartitsisussap piviusumik innuttaasunik ilaatitsinissaq qularnaartariaqarpaa, aammalu ataqatigiissaarisussap arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsuunissaa ilaatinneqassalluni.

Ataqatigiissaarisussap oqartussaaffiit assigiinngitsut akornanni iliuutsit assigiinngitsut oqilisassavai, inatsisiliornikkullu politikikkeqarnermilu aalajangernernut naleqquttunut tamanut ilaatinneqartariaqarluni.

Ataqatigiissaarisoq paasissutissat pisariaqartut pissarsiarinissaannut

attaviitsuuvoq, tassungalu ilaalluni inuinnarnit paasissutissanut, pingaartumik innarluutillit kattuffiiineersunut tunngatillugu.

Innarluutillit pillugit Isumaqatiigiissummi Art. 33, imm. 3-mi aalajangerneqarpoq innuttaasut, pingaartumik inuit innarluutillit takkulu kattuffii, taakkununnga sinniisuusut, tamakkiisumik nakkutilliinermik ingerlatsinermi

ilaatinneqartussaasut. Allatut oqaatigalugu, Isumaqatigiissut inuit innarluutillit, taakkulu kattuffiisa ilaatinneqartuarnissaat Isumaqatigiissutip

atulersikkiartuaarneqarnerata nakkutigineqarnerani sakkortuumik

pisussaatitaaffiuvoq. Innarluutillit pillugit Isumaqatiigiissummi art. 4 malillugu innarluutillit kattuffii isumaqatigiissutip atulersikkiartorneqarnerani

naalagaaffinnit ilaatinneqartussaapput.

Inuit ataasiakkaat inuttut pisinnaatitaaffii siuarsarniarlugit nunallu tamat akornanni kaammattuutit akueriniarlugit Kalaallit Nunaannut kaammattuutigaarput:

x Innarluutillit pillugit Isumaqatigiissutip atorneqarnissaanut tamakkiisumik nalinginnaasumillu iliuuseqarnissap

ingerlanissaanut pilersaarusiortoqassasoq taamaalillunilu ataqatigiissumik iliuuseqarnissap qularnaarnissaanut takussutissiortoqarluni

x Inuit Pisinnaatitaaffiinut Ingerlatsivik periarfissap ilaatut

ilaatillugu Danmarkimi Naalagaaffiit Peqatigiit Innarluutillit pillugit Isumaqatigiissutaata atulersikkiartorneranik nakkutilliinermik ingerlatsisillugu, Ingerlatsivimmi nunamut tamarmut inuit

pisinnaatitaaffiisa arlaannaannulluunnit

attuumassuteqannginnissaannik piumasaasunik naammassinninnikuummat

x Kalaallit Nunaanni innarluutillit kattuffii malunnarnerusut

pilersikkiartornissaat salliutissallugu, taakkulu Isumaqatigiissutip atulersikkiartorneranik nakkutilliinermut peqataatillugit

5.1 TAMAKKERLUGU I SI GINN INNEQ

5 . 1 . 1 I M A R I SA A K I L L I L E R N E R A L U

Inatsisitigut isumannaatsuuneq innuttaasut oqartussaaqataaneranni tamani toqqammavippiaavoq. Inatsisitigut isumannaatsuuneq oqaatigineqarsinnaavoq tassaasoq inunnut ataasiakkaanut naalagaaffiup tungaaniit piumasaannarmik siumullu ilisimaneqarsinnaanngitsunik iliuuseqarfigineqarnissamut

illersuutaasoq. Inatsisitigut isumannaatsuuneq naalagaaffimmi inatsisit tunngavigalugit ingerlasumi tunngaviusut ilagaat. Naalagaaffik inatsisit

tunngavigalugit ingerlasoq naatsumik nassuiarneqarsinnaavoq inuiaqatigiittut naalagaaffimmi inatsisit tunngavigalugit ingerlasumik tunngaveqartutut, tamannalu ilaatigut isumaqarpoq inatsisiliorneq ammasuusoq, siumut naatsorsoruminartumik pitsaasumillu inatsisiliorneq aammalu inatsisit tunngavigalugit pisortatut ingerlatsineq. Pisortat sulinerat inatsisinik tunngaveqassaaq, aamma peqqussutit periaatsillu pitsaasumik ingerlatsinermiittut atorneqarlutik.¹²¹

Kapitalimi uani Kalaallit Nunaanni inatsisit tunngavigalugit ingerlanermut tunngatillugu ajornartorsiutit ilaat sammineqassapput. Taamaappoq

ingerlatsinermi periaatsimut, ingerlatsinermi periaatsit paasiuminartuunerannut, inatsisiliornerup ammasuuneranut, ilanngullugulu inatsisiliornermut

eqqartuussiveqarnermullu, ingerlatsinermi ingerlasunut eqqartuussisuserisumit ikiorneqarnissamut eqqartuussinernilu oqaatsinut atortunut tunngatinneqarluni.

5.2 NUNANI TA MALAANI PER IA RFI SSA LIU S SA T

5 . 2 . 1 I N A T SI SI T I G UT I SUMA N N A A T SUUN E Q I N UI T P I SI N N A A T I T A A FFI G AA T

Inatsisitigut isumannaatsuunissamut qularnaarutit inuit pisinnaatitaaffiinut ilaapput, tassanilu illersorneqarlutik, assersuutigalugu Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Europami Isumaqatigiissummi aammalu Naalagaaffit Peqatigiinni Europarådimilu isumaqatigiissutini arlalinni.¹²²

KAPITALI 5

5 INATSISITIGUT

ISUMANNAATSUUNEQ

Akuliuffigitinneq inatsisinik tunngaveqartussaavoq. Tamanna inatsisitigut akuerisaanissaanik tunngaveqarnerup malitsigaa, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Europami Isumaqatigiissummi aalajangersakkani arlaqartuni, ilaatigut artikel 8-mi ilaqutariittut inuinnartullu inuuner8-mik imaqarluni.¹²³ Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Europami Eqqartuussivimmi oqaatigineqarnikuuvoq inatsisitigut

akuerisaaneranik tunngaveqarneq marlunnik piumasaqartoq: eqqartuussinermi periaatsit pissarsiarineqarsinnaassasut, aammalu inatsisitigut atugarisat

siulittoruminartuussasut. Peqqussutsip ima erseqqitsigisumik eqqortigisumillu iluseqarnissaanik piumasaqaataaneranut patsisaasoq tassaavoq inunnit eqqorneqartunit pineqartunillu malinneqarsinnaanissaat

siulittoruminarsinnaanissaallu paasiuminartariaqarmat.¹²⁴

Ulluinnarpalaartumik Inuuneq Politikkikkullu Pisinnaatitaaffiit pillugit

Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaanni artikel 17-imi aalajangerneqarpoq kinaluunniit ulluinnarpalaartumik inuunermini ilaqutariinnerminilu

sukkulluunniit, imaluunniit inatsisit uniorlugit akuliuffigineqassanngitsoq, aamma kinaluunniit inatsisinit illersorneqarnissamut taamatut akuliuffigineqarnissamut saassunneqarnissamulluunniit qisuariarnissaminut pisinnaatitaasoq.

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Europami Isumaqatigiissummi kinaluunniit

sunniuteqarluartumik nunamut tamarmut atuuttumik eqqartuussiveqarnermik periarfissaqartussaasoq artikel 13-imi qularnaarneqarpoq, taamalu

sunniutilimmik nunap eqqartuussisoqarneratigut maalaaruteqarnissamut periarfissaqassasoq.¹²⁵

Nunanmi namminermi naammagittaalliorfiusinnaanermut periarfisssaliussaq pitsaasoq tassaasariaqanngilaq eqqartuussivik, periarfissaliussalli iluini tassaasinnaalluni naammagittaalliortarfik allaffissornikkut ingerlanneqartoq.

Pingaarneruvoq naammagittaalliortarfiup illuatugaannarsiunnginnissaa attaviitsuunissaalu, pisortat akuliunnerminni aalajagingaannik

allanngortitsisinnaanissaa, innarliinermillu makitseqqissinnaanissaa, assersuutigalugu taarsiisoqarnissaanik aalajangiinikkut.¹²⁶

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Europami Isumaqatigiissummi artikel 6-ip eqqortumik eqqartuussivilersuussinissaq ilaatigut imaraa, tassanilu

unnerluutigineqartup piaarnerpaamik erseqqissumillu unnerluussummik oqaatsit pineqartut paasisinnaasai atorlugit ilisimatinneqarnissaa piumasaqaataalluni.

5.3 NUNA MI NA MMIN ER MI PE RIA RFIS SA LIU S SAT

5 . 3 . 1 I N A T SI SI L I OR N E R MI I N A T SI SI T I G U T I SU MA N N A A T SU U N E Q

Inatsit Tunngavisusoq, Danmarkimut, Savalimmiunut aamma Kalaallit Nunaannut atuuttoq¹²⁷ arlalitsigut aalajangersagaqarpoq inatsisitigut isumannaatsuunermut attuumassutilinnik. Inatsisikkut Tunngaviusukkut inuttut pisinnaatitaaffiit

arlaqartut illersorneqarput, ilaatigut inuttut kiffaanngissuseqarsinnaatitaaneq, pigisaqarsinnaatitaaneq aamma angerlarsimaffiup innarleqqusaanngitsuunera, tamarmik innuttaasut inatsisitigut isumannaatsuunerannut pingaaruteqartuusut.

Inatsisit unioqqutillugit naalagaaffiup innuttaasunik ataasiakkaanut iliuuseqarsinnaaneranut tamakku illersuutaapput, assersuutigalugu pinnerluttoqarsimaneranik pasitsaassaqarsimasoqartillugu.¹²⁸ Taakkua saniasigut Inatsisikkut Tunngaviusukkut qitiusumik

aalajangersagaqarpoq inatsisartut, naalakkersuisut aamma eqqartuussiviit akunnerminni qanoq pissuseqarfigissariaqartut.¹²⁹ Tunngaviulluinnartumik Inatsisip Tunngaviusup imaraa – Namminersorluni oqartussaanerup inatsisaanik taperserneqarluni¹³⁰ – naalagaaffiup inatsisit malillugit ingerlanneqartup

isumaanik tunngaviusunik, tassa naalagaaffimmi pissaaneq naalagaaffiup oqartussaqarfiinut arlalinnut agguaasimaneqarnissaanik.

Kalaallit Nunaannut tamanna ima isumaqarpoq naalagaaffiup oqartussaasui tamarmik immikkut killilimmik oqartussaanerminnut pisinnaatitaaffeqarmata, aamma arlaannaataluunniillu kisimiilluni pisinnaatitaaffini

atorsinnaanngimmagu:¹³¹ Inatsisiliorsinnaatitaaneq Inatsisartuniippoq, oqartussaaffinnullu suli angerlaanneqanngitsunut Folketingi aamma danskit naalakkersuisui inatsisiliortussaatitaapput. Naalakkersuisinnaatitaaneq (inatsisinik malitsitsineq) Naalakkersuisuniippoq, oqartussaaffinnilu suli angerlaanneqanngitsunut danskit naalakkersuisuiniilluni. Eqqartuussivitsigut aalajangiisinnaatitaaneq Eqqartuussiveqarnermiippoq.

Inatsisitigut isumannaatsuunissami eqqartuussiveqarnikkut Kalaallit Nunaanni sinaakkutassiat atorneqarnerusut suliassanik ingerlatsinermut

inatsisaannipput,¹³² (kalaallit nunaata oqartussaasuisa), danskit ingerlatsinermut inatsisaanniillutik¹³³ (naalagaaffiup oqartussaasui), tamanut

saqqummiussisussaatitaanermut inatsimmiillutik¹³⁴, nalunaarsuisarnissamut inatsimmiillutik¹³⁵, ombudsmandeqarnermut inatsimmiillutik¹³⁶, aamma kalaallit nunaanni inatsisinik atortitsinermut inatsimmiillutik.¹³⁷

5 . 3 . 2 OQA R T U S SA A FFI I T A A Q Q I S SU U SSA A N E R I SA E R SE R N E R L U N N E R I SA UN A MMI LLI G A SSA RT A A T

Oqaatiginerareersutut Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisup susassaqarfinnut Kalaallit Nunaanni namminersorluni oqartussaaffigineqartunut

naalakkersuisussaatitaapput. Inatsisartut Ombudsmandiat 2011-mi oqarpoq aqutsisoqarfiit assigiinngitsut oqartussaaffiisa sumut killeqarnerata takunissaa ajornakusoorsinnaasoq.¹³⁸ Ataatsimoorussamik ingerlatsiveqarnermik

pilersitsineq tunngaviuvoq, taamaalilluni Naalakkersuisoqarfiit, Pisortaqarfik aqutsisoqarfiillu oqartussaasutut ataatsitut isigineqarsinnaanngorlugit.

Ataatsimoorussamillu ingerlatsiveqarneq tamakkiisumik

piviusunngortinneqanngilaq, soorlulittaa Inatsisartut Ombudsmandia isumaqartoq Naalakkersuisut isumaat qularnartortaqarsinnaasoq.¹³⁹ Kalaallit Nunaanni naalakkersuisoqarfiit oqartussaaffiisa iluanni sulianik

ingerlatsinerit aaqqissuussaanerata ersernerlunneri naliginnaasumik inatsisitigut isumannaatsuunissamut sunniuteqartorujussuusinnaapput aamma inatsisit malillugit oqartussaasut ingerlatsinerannut. Aamma ingerlatsiviup

aalajangersagaanik ingerlatsivinnut allanut naammagittaalliorsinnaaneq ajornakusoorsinnaavoq, naammagittaalliorfissaq aalajangiisimasup ingerlatsiveqatigisimappagu.

Paatsuunganartut suliamik suliarinninnermi kukkunernut suliallu sivisuumik suliarineqarnerannut tunngatillugu ajornartorsiortitsilersarput, aammalu sulianut ingerlatsivinni ingerlanneqartunut atatillugu inatsisitigut ikiorneqarnissaq

pisariaqalersillugu inatsisilerituunik ikiorteqarnissamik pisariaqartitsineq annertunerulersarmat.

Ataatsimut isigalugu paasiuminartuunissamut atatillugu arlalinnik

amigaateqarpoq. Inatsisissatut siunnersuutit tusarniaassutigineqarnissaat pillugu inatsisitigut piumasaqaataanngilaq, inatsisiliorneq nalunaarutinut ataatsimut nalunaarsorneqanngilaq, eqqartuussinikkullu periaatsinut iseriarfissaqarani, taamatullu eqqartuussivimmi oqaatsit paasinartut atorneqarnissaat

qularnaarneqarani.

5.4 KALAALLIT N U NAAN NI INUIT PI SINN AATI TAAFFII

In document KALAALLIT NUNAANNI INUIT PISINNAATITAAFFII (Sider 50-60)